Viikon verran

Elikkäs nyt on reippaan viikon verran yhteiseloa takana ja normaali arki alkaa jotenkuten luistamaan penskan kanssa. Koulussakin ollaan käyty, joten yksinoloakin ollaan päästy harjoittelemaan ihan "tositilanteissa". Eipä siinä mitään, niissä muutaman minuutin harjoitusten aikana mitä otettiin edellisellä viikonloppuna, neiti itkas ehkä sen puoli minuutti, kävi läpsäyttämässä ovea tassullaan ja paineli nukkumaan häkkiinsä.

Laitettiin ekana koulupäivänä kans varapuhelin nauhoittamaan ääniä. Se ei nyt menny ihan niinkuin piti, puhelin oli katkaissut nauhoituksen jostain syystä minuutin kohdalla jo... Noh, siinä minuutin aikana kuuli kuinka äänekkäästi me lähdettiin ja paperin rapinaa. Kotia kun tultiin Freya köpötteli vastaan häkistään kovin unenpöpperöisenä. Kyllähän se pyrki sitten syliin kun kumartui toista tervehtimään, vähä meinaa olla sylivauvan vikaa jostain syystä *hih*. Mutta todettiin yhdessä, ettei sitä tarvitse sen enempää treenailla erikseen, jos se kerta menee nuin sulavasti nyt jo.

Tämä on näitä meidän normikuvia

Kyllä, siinä on Freya...

Nää meidän 5 megapikselin kännykkäkamerat jäävät kyllä jälkeen tän penskan kanssa. Onneksi Juhan sisko Minna käväs napsimassa paremmalla kameralla onnistuneempia otoksia, niin ei tarvi sumusta koittaa hahmottaa, mikä koiran raaja tällä kertaa on kyseessä.

Posetusta

Freya on tätä mieltä kameroista

Naamakuvaa

Nöpönen

Hienosti hihnassa

Lisää Minnan ottamia kuvia löytyy osoitteesta Kennel BlackDeath

Käytiin perjantaina Kempeleessä tapaamassa Roosa-labbista. Voi, että kun toinen ei tiennyt mitä ois tehnyt. Välillä koitettiin nuoleskella Roosan suupieliä ja sitten se roikkuikin niissä naskaleilla kiinni korvassa. Pihalla Roosa koitti sitten vuorostaan leikittää Freyaa, mutta penska oli sitä mieltä että pihalla istuskellaan vaan. Noh, sieltäkin tuli räpsittyä pari kuvaa digikameralla, julkaisen niitä sitten kun saan ne omalle koneelleni.

Freya on nyt maistellut tämän viikon aikana erilaisia ruokia, enemmän tai vähemmän meidän antamina. Kahvia neiti kerkes kans maisteleen, sattu löytämään kuivahtaneen kahvilätäkön sohvan alta (ei kyllähä me siivotaan... sillo tällö...). Koira kyllä oli menokunnossa, mutta maha taas ei arvostanut kofeiinipaukkua. Noh, enpähän ala juomaan aamukaffeja koiran kans yhdessä...

Ollaan koitettu kans vähä painoa ja pituutta seurailla, korkeuden mittaamisessa on vielä omat ongelmansa. Freya kun tahtois nuoleskella mittanauhaa eikä seisoa paikoillaan... Mutta viime viikon arvoiksi saatiin 4,6kg ja 27cm, tällä viikolla (tänään itseasiassa) oli 5,3kg ja 29cm. Eli jotain kasvua on varmaan tapahtunut, tiiä nyt sitten onko se viikossa muka nuin paljon. Nooh, jospa eläinlääkäri mittailis vaavia kolmen viikon päästä sitten, kun rokotusten aika koittaa.